Probably the best part about this summer was our hike in Vätsäri Wilderness, that I have so much more to tell you about.
The weather is getting colder in Rovaniemi. Last night was really cold and I would have needed more than a sweater on when walking our dog in the morning.
Probably the best part about this summer was our hike in Vätsäri Wilderness, that I have so much more to tell you about. As I was preparing for the hike I promised to tell more about my equipment’s, so here goes.
My backpack weighed 11 kg before the last supermarket trip so the final weight was left unknown. We bought some extra foods as we had lost the count of our meals while packing. Also what was left out from the final weight was water that we carried while hiking and my camera and spare battery (about 3 kilos altogether).
What I took with me for six days’ wilderness hike:
– 6 pairs of socks + underwear
– Shorts
– Sports bra
– Leggings
– Hiking pants
– Raincoat
– Fleece
– Technical shirt
– Crocs
– Hiking shoes
– Cap
– Bikini
– Towel
– Toothbrush + paste
– Brush
– First aid kit
– Tent (shared with Arto)
– Wet wipes
– Sleeping pad
– Tarpaulin + Bungee cord
– Playing cards
– Napkins
– Toilet paper roll
– Canon EOS 7D + Canon 28mm/f1.8 + spare battery
– Food (let’s get back on this on another post)
– Two half a liter water bottles that we filled up from the rivers
– 1,5 liter water bottle to help carry the water at the camp
About the clothes:
The weather forecast was pretty good for our hike: three days of heat and three days warm but unstable, no heavy rains. This is why we were prepared for almost every possible weather, like you have to be when hiking in Finland in summer.
I was wearing almost everything from my backpack. Would have needed only 2 pairs of socks and 4 panties. Bikinis I could have left at home, though it was useful to have when hiking with another couple.
Fleece put on some extra weight and took some space out of the backpack so I would have changed it to light down jacket if I had one. The first three days my leggings felt unnecessary as I was hiking with shorts and put on hiking pants when in camp to avoid mosquitos’ bites. But, as the weather cooled down, the leggings were nice to have underneath the hiking pants.
About other equipment:
One towel was enough for both of us, we rarely swam or bathed at the same time. Playing cards were used only once, so I’ll probably leave them home next time.
About camp equipment:
The tarpaulin was good since we did not want to have our backpacks in the tent with us and the dog. It doesn’t weigh too much but is really handy on a rainy and windy weather, blocks from the wind and the rain for example when cooking. I did not have a knife, but our friends knife was useful when making wedges.
We had divided the tent between us two, though Arto took the whole tent after three days of hiking. Our four persons dome tent is from somewhere around 80s and weighs around four kilos. We are updating for next year probably.
About hiking equipment:
After getting lost couple of times we had come a conclusion that each couple needs have a map and a compass. Around the second time that we got lost my hiking shoes started to hurt my legs and I could not feel my toes and heels, so I’ll be getting some gel insoles for the next longer trip. I may have compared my shoes to high heels at some point.
The lack of equipment:
The only thing that actually was needed that I did not have were rain pants. Luckily it didn’t rain too much while hiking, because my pants got left behind when moving to Rovaniemi and I did not remember to ask my parents to ship them here in time.
Sooooo, for the next trip I’ll be even more prepared.
Kesän kohokohta oli ehdottomasti viikon erämaavaellus Vätsärissä, josta on vielä paljon kerrottavaa.
Sää tuntuu jo Rovaniemellä viileältä. Viime yö oli todella kylmä ja aamulenkille koiran kanssa olisi saanut laittaa neuleen päälle takin.
Kesän kohokohta oli ehdottomasti viikon erämaavaellus Vätsärissä, josta on vielä paljon kerrottavaa. Valmisteluja tehdessäni lupasin kertoa rinkkani sisällöstä tarkemmin, joten tässä tulee.
Rinkka painoi ennen viimeistä kauppareissua noin 11 kiloa. Todellinen paino jäi punnitsematta, ruokaa tuli ostettua vielä varmuudeksi vähän lisää (olimme seonneet ruokailumäärien laskuissa pakatessa, eikä rinkkoja raaskittu enää purkaa tätä varten) ja rinkan ns. elopaino vaihteli kannettavan veden määrän mukaan n. kilon verran. Alkuperäisestä punnituksesta puuttui myös kamera ja vara-akku n. 2 kiloa.
Kuuden päivän erämaavaellukselle tuli mukaan:
– 6 paria sukkia + alusvaatteita
– Urheilushortsit
– Urheilurintsikat
– Legginsit
– Vaellushousut
– Sadetakki
– Fleece
– Tekninen urheilupaita
– Crocsit
– Vaelluskengät
– Lippalakki
– Bikinit
– Pyyhe
– Kosteuspyyhkeitä
– Hammasharja + tahna
– Hiusharja
– EA-pakkaus
– Teltta (jaoimme painon Arton kanssa)
– Makuualusta
– Pressu + lonkeroita
– Pelikortit
– Nenäliinoja
– Vessapaperirulla
– Canon EOS 7D + Canon 28mm/f1.8 + vara-akku
– Ruokaa (palataan tähän omassa postauksessa)
– Kaksi puolen litran vesipulloa, joita täytimme puroissa
– Puolentoista litran vesipullo, jotta veden kantaminen leiriin helpottui
Vaatetuksesta:
Meidän vaellukselle oli luvattu kohtalaisen hyvät kelit: kolmelle ensimmäiselle päivälle hellettä ja kolmelle viimeiselle päivälle hieman epävakaisempaa keliä, ei kuitenkaan rankkasateita. Tämän vuoksi mukaan otettiin vaatetta vähän joka lähtöön, kuten varmaan aina Suomen kesässä vaeltaessa.
Miltei kaikkia vaatteita tuli käytettyä, mutta alusvaatteita oli mukana jopa liikaa, sukkia olisi riittänyt kaksi paria ja alushousujakaan ei tullut päivittäin vaihdettua ja bikinitkin olisi voinut miltei jättää matkasta. Vaelsimme kuitenkin toisen pariskunnan kanssa, joten bikinit helpottivat suuresti leirielämää.
Fleece painoi rinkassa jonkun verran ja vei tilaakin, olisin korvannut tämän pieneen tilaan menevällä kevytuntuvatakilla, jos olisin sellaisen edullisesti kaupasta löytänyt. Legginsit tuntuivat turhilta ensimmäisinä päivinä, vaelsin urheilushortseissa ja leirissä pistin vaellushousut jalkaan, etteivät itikat ja muut metsän eläimet pääsisi jalkojani syömään. Kuitenkin neljäntenä päivänä lämpötilojen laskettua alle 20 leirissä oli mukava istua legginsit vaellushousujen alla.
Muista varusteista:
Muu varustus oli kutakuinkin tarpeellista, yksi pyyhe riitti kahdelle hengelle hyvin, harvoin peseydyimme samaan aikaan ja retkipyyhe kuivui nopeasti rinkan ulkopuolella vaelluksen aikana. Pelikortit saivat käyttöä ainoastaan yhtenä iltana, joten ne eivät taida enää seuraaville reissulle tulla mukaan.
Leiriin liittyvistä varusteista:
Koska matkustimme koiran kanssa, emme halunneet neljän hengen telttaan ottaa rinkkoja sisälle. Tähän tarkoitukseen oli pressu, jonka pystytimme leirissä laavuksi. Pressu ei paljoa rinkassa paina, mutta on suuri apu leirissä, sateella ja tuulella ruuanlaitto onnistuu pressun alla kätevästi. Omaa puukkoa ei minulla ollut mukana, mutta kaverin puukko tuli tarpeelliseksi maakiilojen tekemisen kanssa, näin ei tarvitse aina löytää puita joihin kiinnittää lonkeroita.
Teltta oli painoltaan alkumatkasta jaettu kahteen osaan, mutta neljäntenä päivänä Arto otti taakkaa minulta itselleen ja teltta siirtyi kokonaan hänen kannettavakseen. Meidän teltta on Haltin, jostain 80-luvun kieppeiltä oleva, neljän hengen kupoliteltta joka on painoltaan lähempänä neljää kiloa. Teltan uusiminen on paikallaan.
Vaeltamiseen liittyvistä varusteista:
Muutaman eksymisen jälkeen, tulimme tulokseen, että yksi kartta ja kompassi neljällä hengellä on liian vähän, seuraaville reissulle siis kartta ja kompassi per pariskunta. Kolmantena vaelluspäivänä kengät alkoivat kaivata geelipohjallisia: varpaista ja kantapäistä katosi tunto, kun vaelluskenkien kovat pohjat painoivat jalkapohjan hermoihin. Saatoin jossain vaiheessa viikkoa verrata vaelluskenkiä korkokenkiin kivun osalta.
Puutteita varusteissa:
Sadehousut olivat ehkä ainoa todellinen puute tällä reissulla. Vaellushousuni jäivät muuton aikana Espooseen, enkä tarpeeksi ajoissa muistanut vanhempiani pyytää niitä toimittamaan meille Rovaniemelle. Jos vaelluksien aikana olisi ollut rankkasade, nämä olisivat olleet kyllä ehdottomat.
Näillä kokemuksilla seuraavia vaelluksia suunnittelemaan.
Cheers,
Saara
